Yöunet

Vielä joku aika sitten, meillä oli kohtalaisen helppo lapsi nukuttaa. Taapero nukkui meidän kanssa samassa huoneessa omassa sängyssään. Sitten muutimme uuteen kotiin, laitoimme hänet suoraan omaan huoneeseen omaan sänkyyn nukkumaan. Kaksi yötä meni hyvin, sitten alkoi huuto. Ilmeisesti pelotti: uusi koti, uusi huone, eri huone kuin missä äiti ja isi nukkuivat. Tyhmä virhe meiltä vanhemmilta. Lapsi olisi tarvinnut aikaa sopeutua uuteen kotiin.

Toimme sängyn meidän huoneeseen. Siellä pikkuinen nukkui noin kuukauden. Mutta tämä muutama omassa huoneessa nukuttu yö sai aikaan sen, että nukuttaminen muuttui haastavaksi. Välillä nukutamme lähemmäs tunnin lasta. Voi olla, että tämä vaihe olisi tullut ilman uutta kotiakin?

Pikkuinen palautettiin omaan huoneeseen nukkumaan, kun nukahtamispelko oli selvästi hävinnyt ja oma huone tullut tutuksi. Sama pitkään sängyn laidalla keikkuminen kuitenkin jatkuu. Mikä neuvoksi?

Tällä hetkellä iltatoimet menevät siis seuraavasti:

1. iltapuuro
2. kylpy 
3. leikkimistä vielä hetki
4. pissalle
5. omaan huoneeseen 
6. iltasatu, taapero omassa sängyssä oman pienen kirjansa kanssa
7. pöytälampun valo pois päältä ja iltapusut, "nyt nukutaan"
8. siirrän iltasatu tuolini sängyn kulman taakse, pikkuinen nousee katsomaan missä olen, sanon aina, kun alkaa nousta "äiti tässä", laskeutuu nukkumaan
9. äherrystä, kierimistä, pyörimistä 20-40 min
10. nukahtaa ja nukkuu koko yön noin 10-11 tuntia heräämättä

Päiväunille nukahtaminen menee helposti, tosin nukutammekin pienen vaunuihin. Muutaman kerran olen sisälle yrittänyt nukuttaa, mutta siitä ei vain tule mitään, vaikka on aivan väsynyt. Pyörii vain. Tässä on sitten se seuraava haaste yönukutuksen jälkeen, mutta antaa tämän vielä olla...