28. maaliskuuta 2013

Influenssa

Meidän lapsi on ollut aika terve pienen ikänsä. Kolmen kuukauden välein on tullut nuhaflunssa. Siis oikeasti aika tarkalleen 3 kk välein, pari kertaa heittänyt parilla viikolla. Nyt 1 v 6 kk iässä lapsi oli neljä päivää kovassa kuumeessa flunssan lisäksi. Kolmantena päivänä veimme hänet Jorviin lasten päiväystykseen, kun kuume ei laskenut lainkaan Panadol-liuoksella. Lapsen ensimmäinen kerta lääkärissä, jos neuvolalääkäreitä ei lasketa. Valkosolut olivat normiarvoissa, CRP48. Lääkäri oli sitä mieltä, ettei tauti johdu bakteerista vaan on viirusperäinen ja määräsi vain normaalia kotihoitoa ja antoi buranaa liuoksena, joka sitten vihdoin laski kuumeen. Hyvä, ettei turhaan ja automaattisesti määrätä antibioottia. Jorvissa oli aivan ihana nuorehko naislääkäri. Lapsi oli kiltisti ja iloisti saamastaan prinsessatarrasta sekä eläinlaastarista.

Kävin apteekissa aiemmin päivällä kysymässä farmaseutilta lapselle kuume-/flunssalääkettä, mutta hän vain kertoi vaihtoehdot. Turvauduin vanhaan samaan Panadoliin. Burana sitten Jorvissa tehosi ja vasta sitten tajusin, että eipä itsellänikään tuo Panadol eli parasetamoli koskaan auta vaan tarvitsen Buranaa eli ibubrofeiinia. Farmaseutti ei myöskään kertonut, että näitä lääkkeitä voi lapsellakin käyttää rinnakkain eli antaa vuoron perään molempia lääkkeitä 4 tunnin välein. Kun ei kauheasti sairastele, niin en tiedä enkä osaa kysyä mitään tuosta lääkerumbasta...

Kuumeisimpana päivänä lapsi oli koko päivänä vain alle 2 tuntia hereillä. Hän joi onneksi vettä ja mehua, mutta söi hyvin huonosti. Hän nukkui vähän väliä, lattialla, matolla, tyynyn päällä, missä milloinkin.

Nyt elämä alkaa taas voittaa... :) Kyllä ajattelen suurella kunnioituksella niitä vanhempia kohtaan, joilla sairastellaan koko ajan tai joilla on synnynnäisiä sairauksia. Pari röhisten nukuttua yötä tekee vanhemmatkin väsyneiksi, nukumme eri huoneissa ja päivät menee itselläkin päiväuniin. Saati sitten sitä huolen määrä. Meidän perhe saa olla suuresti kiitollinen terveydestä!

Nuken nänäkin täytyy niistää välillä!

26. maaliskuuta 2013

Puolitoistavuotias

Meno on meillä nyt tällaista:

  • Pikku Kakkosen ja Salattujen elämien tunnusmusiikki on paras tv-ohjelma. Musiikin päätteeksi taputetaan.
  • Perässä tehdään kaikki, mitä muutkin. Esimerkiksi vaunuista syljetään lenkillä, koska isäkin sylkee.
  • Palapelit, piirtäminen, nukke- ja autoleikit ovat kovin juttu. Palapelit alkoivat sujua iPadin palapeliharjoittelun myötä.
  • Lapsi osaa leikkiä ruoan jälkeen jopa 10-15 min itsekseen.
  • Lumi on hyvää, on siinä koiran pissaa tai ei, aivan sama mitä uhkauksia ja tarinoita äiti kertoo.
  • Iholle on päästävä monta kertaa päivässä, esim jos vanhemmat kyykkivät lattialla pyyhkimässä ruoantähteitä, pikkuinen nostaa paitaa ja halaa poskella selkään. Ja jos pieni tulee yöllä vierelle, hän kaivautuu yöpaidan alle masulleni nukkumaan.
  • Oma kieli, paras kieli, vaikka asiat ymmärtää suomen kielellä todella hyvin.
  • CD:tä vaihdetaan tuon tuosta ja musiikin mukana tanssitaan, pyöritään ja hypitään.
  • iPad ja kännykät on pakko piilottaa, muuten niillä pelataan ja jos peltaankin, on laitetta mahdotonta ottaa pitkänkin ajan päästä pois ilman isoa kiukkua.
  • Itsetehdyt keitot ovat parhaita, siis ruoka, johon pikkuinen itse lisää ruokajuomansa.
  • Housut ja sukat riisutaan vähän väliä. Pikkuhousut puetaan jalat samaan lahkeeseen pujotettuna. Myös pipo osataan pukea ja huppari riisua.
  • Haluaa jo itse valita vaatteet, mitkä puetaan. Joka päivä pitäisi saada kummitädin antamat Minni Hiiri -vaatteet. Voi kiukku, kun ne ovatkin pesussa.
  • Kaikki kirjat luetaan päivässä ainakin kolmesti.
  • Hyppyharjoituksia.
  • Raivareita, jos oma tahto ei mene läpi.
  • Pissalle menee itse jo jopa kehoittamattakin, tarvitsee kyllä apua.
  • Tietää jo parhaat kaverinsa ja ihan mukavat muut leikkikaverit.
  • Lempiväri on vaaleanpunainen. Yritin ostaa kevääksi ruskeat kengät ja vihreän paidan. Vierellä oli muita värivaihtoehtoja, joista lapsi aina valitsi pinkin. Onkohan äiti vähän liikaa tuputtanut tuota väriä?
  • Päiväunet kestävät 2-3 tuntia, yöunet useimmiten 10 tuntia.


24. maaliskuuta 2013

Virvon varvon...

Tänään on palmusunnuntai. Aloitimme pääsiäisaskartelut hyvissä ajoin pari viikkoa sitten ja eilen saimme oksatkin koristeltua. Kissat seurasivat innoisaan, kun pikkuinen repi pajunkissoista kissoja irti.

Iloista pääsiäistä kaikille!




Päivittäin tarkistettava monta kertaa ruohonkorsien kasvun edistyminen.














22. maaliskuuta 2013

Taapero ja iPad

Hohhoijaa, alkaako tämä teknisten laitteiden kanssa pelailu jo näin aikaisin?!? Lapsi on puolivuotias ja oppi muutama päivä sitten itse avaamaan iPadin, etsimään sieltä pelikansion ja aloitti pelaamaan. Annoin pelata. Reilun puolen tunnin päästä sanoin, että nyt lopetellaan. Lapsi pudistaa vain päätään ja haluaa jatkaa... Lopulta sain lopettamaan, mutta pienen itkun saattelemana.

Samana iltana olimme kylässä ja lapsi oli kitisevä. Jossain vaiheessa mietin, että miksi lapsi ei hetkeen ole roikkunut enää lahkeessani ja on aivan hiljaista. Tyttö pelasi kummiensa kanssa kännykällä Angry Birdsiä ja oli aivan innoissaan. Lähes tunnin pelailun jälkeen puhelinta oli yhä vaikea saada pois.

Nyt muutaman päivän myöhemmin: Mieheni ei voi käyttää puhelinta kotona juuri lainkaan ollessaan lapsen kanssa kahdestaan ilman valtavaa raivaria puhelimesta. Minun kanssa hän vielä suostuu ottamaan vanhan sim-kortittoman puhelimeni ja kuuntelemaan vaan esimerkiksi soittoääniä.



Meillä lasta ei kiinnosta juurikaan telkkari, mitä nyt Salkkareiden ja Pikku Kakkosen tunnusmusiikit, mutta tuo pelaaminen näyttää jo nyt olevan mukavaa. Taitaa olla aika aloittaa rajoittamaan pelaamista...

Tällä hetkellä meidän 1,5 -vuotiaan suosikkipelit:
  • Kapun Metsä
  • Farm Animals
  • Baby To... Life
  • Moomin Play

18. maaliskuuta 2013

Tunnin kiukku

Tunnin huudon jälkeen nukkuva lapsi näyttää maailman suloisimmalta ja kauneimmalta! Meillä venyi tänään päiväunille meno ja yliväsynyttä lasta oli mahdotonta laittaa päiväunille. Ei auttanut vaikka kuinka hyssyttelin vaunuja. Suoraa huutoa pitkin kylää miltei tunti... Lopulta lähdin ajamaan autolla, joka harvinaista kyllä oli juuri tänään käytössämme. Lastenlaulut raikumaan, mutta huuto vain yltyi. Kymmenen minuutin jälkeen vihdoin koitti kaunis hiljaisuus.

Meillä nukutaan! Hiljaisuus on oikeasti kuin musiikkia korville! Ihailemme kissojen kanssa suloista nukkuvaa lasta ikkunan takaa. Kaikilla on helpottonut ja hyvä olla!


15. maaliskuuta 2013

Kevätfiilistelyä vol. 2

Ystävänpäivä, nimipäivä, naistenpäivä, syntymäpäivä. Kohta pääsiäinen ja äitienpäivä. Minun kevät on aina täynnä juhlaa helmikuulta toukokuuhun. Rakastan kukkia ja vihdoin myös kissat osaavat niitä arvostaa = antavat olla rauhassa. Pidän keväästä!









14. maaliskuuta 2013

Pom pom pompitaan...

... ollaan niin kuin sammakoita, omenoita pompuloita, pom pom pompitaan.

Meillä siis opetellaan kovasti hyppimistä. Pentikin pyöreät tabletit toimivat hivin hyppyalustoina. Myös avoimessa päiväkodissa ollut trampoliini on lisännyt hyppyinnostusta!




 
Lopuksi kissan vuoro...

11. maaliskuuta 2013

Herkkupäiväkirja

Olen aina ollut kunnon herkkuperse, eikä se onneksi kropassa näy. Viimeksi ennen raskautta on tehnyt näin paljon meili suklaata ja nimen omaan Fazerin sinistä. Oli pakko ihan kirjata herkut ylös ja laskea, että mitä sitä tuleekaan taas tehtyä... Tässä viime viikon herkut:

Maanantai
3 suklaahippukeksiä

Tiistai
Jättis-jäätelö
5 kpl Domino-keksejä
pulla
2 Carnelval-keksiä
120 g suklaata

Keskiviikko
80 g suklaata
1 kpl sokerikanelikorppu

Torstai
2 kpl Domino-keksejä
suklaapatukka 39 g

Perjantai
100 g suklaata
1 kpl mokkapala
kuivakakkua

Lauantai
2 kpl pähkinäsuklaapalloa
1 kpl "kissankieli"
1 kpl pieni viineri

Sunnuntai
2 kpl pieniä viinereitä
lakuja n. 50 g
2 kpl sokerikanelikorppua

YHTEENSÄ
reilut 4000 ckal energiaa pelkästään herkuista. Tämä vastaa minunkokoisella ja aktiivisella miltei 10 tunnin juoksu- tai vaunukävelylenkkiä tai noin 6 tuntia hiihtoa. No kyllä tuli reipasta liikuntaakin noin 7 tuntia, joten ei ole huono mieli. Pistääpähän vaan välillä mietimään... Päivittäinen energiankulutus minunkokoisella ja minun aktiivisuudella keskimäärin 1600-1700 ckal/vrk. Apuna käytetty Kalorilaskuri-ohjelmaa sekä Sports Tracker -ohjelmaa.

9. maaliskuuta 2013

Kevätfiilistelyä

Ostin Ikeasta keväisen vihreitä karkaistusta lasista tehtyjä lautasia. Olivat poistotuotteina aivan naurettavan edullisia. Kukkina pöydässä on vanhoja suurtalouskeittiön puulastoja. Hauskaa tilataidetta. Kevättä odotellessa...



4. maaliskuuta 2013

Päivähoitopaikka haussa

Olen ehkä palaamassa syksyllä töihin, jos vain töitä saan. Lapsi on tuolloin 2 vuotta. Kauhea homma etsiä sopivaa hoitopaikkaa, varsinkin kun ei ole mitään hajua oman työpaikan sijainnista. Minulla on jokatapauksessa lyhyemmät työpäivät kuin miehellä, niin haen ja vien lasta todennäköisesti enemmän kuin hän. Siksi on mietittävä sijaintia ilman, että tietää omaa sijaintia. Tässä aivan vieressä ei ole päivähoitopaikkaa, lähin 1 km:n pässä, lähellä kyllä sekin. En ole etukäteen kovin innostunut tästä lähimmästä hoitopaikasta mm. siksi, että rakennus on 35 vanha eikä peruskorjauksia ole tehty, sekä siksi että piha näyttää Korkeasaaren vuohien aitaukselta, se on siis aivan koluttu... Tämän päiväkodin lisäksi noin 2,5 km:n päässä sijaitsee kolme päiväkotia.

Tarjonnasta en ymmärrä mitään, on kunnallista ja ostopalvelua, on päiväkotia, kerhotoimintaa, perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. Sitten vielä osapäiväistä ja osaviikkoista. Huoh! Pakko vaan ottaa selvää, vaikka ei huvittaisi.

Olen onneksi saanut vinkkejä siskoltani, joka viime syksynä teki töitä eri päiväkodeissa kiertävänä hoitajana. Tämä "sisäpiiritieto" on ihan todella arvokasta. Kuulee, missä paikassa hoitajat ovat aidosti kiinnostuneita lapsen hyvinvoinnista ja kasvatuksesta, eikä vain esitä sitä vieraileville vanhemmille.

Tämän kartoituksen jälkeen lähdin käymään visiitillä muutamassa päiväkodissa. Soitin tai mailasin ensin päiväkodinjohtajalle ja sovimme vierailuajan. Vinkkinä: olkaa hyvissä ajoin yhteydessä, päiväkotien johtajiin, sillä tapaaminen saattaa venyä monen viikon päähän. Päiväkodeissa saa siis käydä vierailemassa, mutta suosittelevat sopia ajan etukäteen. Näin on varmasti joku aikuinen, jolla on aikaa kertoa heidän toiminnasta. Kyllä hoitajien aika taitaa kulua monenlaisten muidenkin tällaisten "epämääräisten" touhujen hoitamiseen kuin itse hoitamiseen. Toisten eli lasten harmi ja toisen eli tutustujien onni.

Nyt sitten näiden muutaman tutustumiskäynnin, siskon arviointien ja vähän nettikeskustelujenkin pohjalta päiväkodit omaan paremmuusjärjestykseen ja odottamaan päätöstä. Tosin niistä kahdesta joihin mieluiten lapseni laittaisin, on kuulemma ehkäpä Espoon hankilin saada hoitopaikka, koska ovat niin ruuhkaisia oman alueen lapsista. Että silleen. Jännittää!
 
Onneksi lapsi on nyt nukkunut 3-4 tunnin päiväunia, niin olen saanut tehtyä tätä kartoitustyötä ja täytettyä työhakemuksia. Työhakemusten täyttö ei koskaan ole kivaa puuhaa. Samanlaisia lomakepohjia kaikilla työnantajilla, mutta jokaiselle täytyy täyttää omansa. Sitten muut äidit kyselevät, mitä touhuan tuon pitkän uniajan. Plääh, kyllä tähän vaan aikaa saa kulumaan, ihan liiaksikin! Toivottavasti joku vanha työnantaja ottaisi pian yhteyttä ja ilmoittaisi, että tarvitsee minut syksyksi töihin. Olin heihin kaikkiin jo hyvissä ajoin yhteydessä, olivat mielellään ottamassa minut takaisin, mutta kellään ei toistaiseksi ole valitettavasti tarvetta. Olisi niin helppo palata vanhaan tuttuun paikkaan kuin aloittaa taas kaikki puhtaalta pöydältä. Syksyssä riittää varmasti kaikkea uutta haastetta ilman uutta työpaikkaakin.