3. marraskuuta 2013

Vauhdikas sunnuntai

Pyhäinpäivä oli ja meni. Kävimme vähän jälkijunassa haudalla viemässä kynttilän mummolle ja isälle. Muutama muukin oli käynyt Espoon Tuomiokirkon hautausmaalla:


Hautausmaaretki lähti oikeastaan siitä, että lapsi halusi lähteä bussiretkelle, joten kävelimme hautausmaalle ja tulimme bussilla kotiin. Kotimatkalla näimme oravan, joka haki kävyn maasta ja meni puuhun nakertelemaan sitä. Voi sitä lapsen riemua luonnon pienistä ihmeistä! Illalla isoäidin luona vietetyn perhepäivällisen jälkeen kävimme vielä katsomassa mieheni peliä Kauniaisten palloiluhallissa.  Sinne täytyy tarpoa noin 90 porrasta ja pitkä kuilu. Saa nähdä jaksanko itse tarpoa tuon matkan vielä vuoden vaihteen jälkeenkin. Portaiden avulla lapsi on oppinut tunnistamaan oikean ja vasemman. "Oikea, vasen, oikea, vasen,..." x 90, kerran viikossa tuottaa tulosta.

 
Pieni osaa jo hyvin seurata peliä, ymmärtää mm. jäähyt ja kannustukset. Yleensä katsomme vain kaksi erää kolmesta. Ensimmäisen kerran lapsi halusi tänään mennä oman pallonsa ja mailansa kanssa erätauolla kentälle pelaamaan, vaikka ne ovat olleet mukana meillä joka kerta. 

Pelin jälkihiki:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!