Tyttö lähti Isoäitinsä kanssa katsomaan käärmeitä Trooppiseen Eläintaloon Tropicarioon. Me jäimme vauvan kanssa sohvalle lepäämään. Nauttimaan ihanasta vauva-arjesta.
Olen mielenkiinnolla aiemminkin lukenut Sanna Kiisken vaikeasta vuodesta syöpälapsen ja kahden muun lapsen kanssa. Tasapainoilua sairauden, terveiden lasten huomion, oman jaksamisen, parisuhteen, talouden ja aivan kaiken kanssa. Jälleen tunnen suurta kiitollisuuden tunnetta elämää kohtaan, joka on suonut meille terveet lapset, ihanan kodin ja perhearjen.
Illalla tyttö on lähdössä vielä toisten isovanhempien luo yökylään. Palautuu mieleen ajat yksilapsisen vauvaperheen arjesta. Tosin nyt osaa ottaa kaiken rutkasti rennommin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!