Käytiin tänään Entressen kirjastossa. Siellä olikin aikamoinen hulina, kun lastenosastolla pyöri monta koululais- ja päiväkotiryhmää. Luin lapsilleni säkkituolissa kirjaa. Yht'äkkiä satua olikin kuuntelemassa liuta lapsia.
Olen tosi huono lukemaan lapsille. En ole koskaan edes pitänyt lukemisesta. Ihmettelen yhä, kuinka olen selviytynyt opinnoistani lukien kaksi yliopistotutkintoa. Yritän kuitenkin lukea joka päivä vaikka vain pienen hetken. Ja iltasatu luetaan aina. Onneksi kuopus malttaa kuunnella kivasti parikin kirjaa kerrallaan. Esikoinen on oppinut kuuntelemaan kirjojen lukua vasta parivuotiaana.
Lainasimme nyt suomenkielisten kirjojen lisäksi ruotsin- ja englanninkielisiä. Luen lapsille niistä lauseen kerrallaan ja suomennan sen sitten. Esikoinen ainakin kuuntelee ihmeissään, kun äiti puhuu ihmekieltä. Olen aina ollut aika heikko kielissä, joten tämä on hyvää treeniä minulle. Lausumista on helppo harjoitella lasten kuullen. Ei hävetä lainkaan. Sanavarasto kasvaa ja sanat palautuvat mieleen. Kirjan kuvista voi päätellä, jos en ihan kaikkea ymmärrä. Suosittelen kokeilemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!