24. lokakuuta 2014

Kumpi eka?

Kumpi on eka pessyt kädet? Kumpi on eka pukenut päälle? Kumpi on eka autolla? Kumpi on eka... 

Än Yy Tee NYT!


Tämä toimii meillä tällä hetkellä lähes kaikessa, erityisesti pukemisessa. Saa nähdä kuinka kauan tätä iloa kestää... Nyt on jo ainakin pari viikkoa menty tämän voimalla hienosti. 



21. lokakuuta 2014

Isovanhemmat

Meidän lapsilla on kolme ihanaa isovanhempaa. Suureksi harmiksi isäni kuoli ennen kuin lapsemme ehtivät edes maailmaan. Mutta kolme on paljon ja he kaikki ovat mukavasti läsnä lasten arjessa. 


Äitiäni eli Isoäitiä lapset näkevät ehkä viisi kertaa viikossa. Hän asuu muutaman kilometrin päässä ja poikkeaa usein kylään työpäivänsä jälkeen. Ei hän useinkaan kauaa ole, 5-10 minuuttia, mutta ihan kiva silti. Lisäksi käymme sunnuntaisin hänen luonaan syömässä. Hän on aina tehnyt ruoan myös vauvallemme. Uskomaton tehopakkaus!



Toiset isovanhemmat jäivät juuri eläkkeelle ja asuvat noin 80 kilometrin päässä. Näemme heitä yleensä kerran-kaksi viikossa. Nyt sovimme, että perjantaisin nämä Murmu ja Papi tulevat leikkimään lasten kanssa muutamaksi tunniksi. Voin käydä salilla, siivota rauhassa, käydä hoitamassa asioita tai illalla voimme vaikka käydä mieheni kanssa yhdessä jossain. Katsotaan miten tämä lähtee käyntiin. Vuoden vaihteen jälkeen siitä olisi ainakin iso apu, kun aloitan taas ohjaamaan jumppia ja niitä täytyy jollain ajalla suunnitellakin. Lasten kanssa se on hitusen haastavampaa... Murmun ja Papin toiset lapsenlapset asuvat Espanjassa, jossa he käyvät säännöllisesti ja viettävät aina useamman viikon kerrallaan. 


Meille isovanhempien pienikin apu tuntuu nykyään niin korvaamattomalle, ettei ihan pienistä asioista kannata heille nipottaa. Lapset ovat käyneet isovanhempien kanssa esim. eläimiä katsomassa, leiponeet ja urheilleet normaalin leikin lisäksi. Ehkä kerran kuukaudessa kolmevuotiaamme on ollut jommalla kummalla yökylässä. Olemme todella kiitollisia ja onnellisia ihanista lasten isovanhemmista!

19. lokakuuta 2014

Tukholmassa

Vaihteeksi juhlittiin kolmekymppisiä. Tällä kertaa Tukholmassa. Lapset jäivät isovanhempien hyvään hoivaan  viikonlopuksi ja me lähdimme miehen kanssa kaksistaan rentoutumaan. Luksusta! 

Salaattilounas Östermalmin NK:ssa noin 14 €. 

Loistava hotelli, Hotel Riddargatan. Huoneessa käsipainot vakiovarusteena. 

Juhlien teemana hatut/hiuskoristeet. 


Brunssi Fruängenissä noin 33 €. 


Shoppailua, kävelyä, ruokailua, juhlintaa, yöunet ihan rauhassa. Tällaisen elämän on jo aivan unohtanut. Kova ikävä lapsia. Onneksi heillä oli ollut hauskaa ja kaikki oli sujunut hyvin. 

Lentokoneesta pääsi ihailemaan kotikulmia. 

11. lokakuuta 2014

Kantositeessä

Murtunut olkaluu alkaa olla parantunut. Reilu viikko siinä meni. Tein heti aluksi tytölle uuden kantositeen fleecekankaasta, kun lääkäristä saatu oli aivan liian iso ja käsi meni sen vuoksi huonoon asentoon, eikä sormia voinut juuri käyttää. 


Tyttö oppi mm. piirtämään vasemmalla kädellä hienosti. Sisäleikeissä murtunut käsi väsyi ajoittain, kun sitä ei malttanut olla käyttämättä. Ulkona käsi sai levätä kunnolla haalarin alla. 



Yllättävän vähän tämä murtuma työllisti minua sillä tyttö oppi yksikätisesti mm. pukemaan ja riisumaan osan vaatteista, pesemään kädet, syömään jne. Reipas tyttö. Kipulääkettä on kyllä kulunut runsaasti, kun samaan aikaan ovat myös muut nivelet jomottaneet. 


Viikon jälkeen tyttö oli valmis luopumaan kantositeestä, mutta pidimme sitä silti vielä pari päivää, koska käsi oli iltaisin niin kipeä. Tänään tyttö touhusi jo ilman sidettä aivan kuten ennen. 


10. lokakuuta 2014

Muistan, keksin, kerron

Kolmevuotiaan muisti on todella hyvä. Välillä ihan havahdun, kuinka tyttö voi muistaa pieniä yksityiskohtaisia asioita tarkemmin kuin aikuinen. Vaikkapa jonkun paidan värin tietyllä hetkellä kauan sitten tai muita jopa vuoden takaisia asioita. 


Samoin kolmevuotiaan mielikuvitus on varsin pitkälle kehittynyt. Se näkyy etenkin leikeissä; esimerkiksi hotellileikki kaikkine hotellin toimintoineen. Hotelli tosin on vain yli kolmevuotiaille. Eli ei pikkuveljelle. 

Tässä on menossa viisottelu: sulkapallo (lapio + sulkapallo), sähly (lapiot + sählypallo), miekkailu (lapiot), fresbeen heitto, piirustus (lapiot). Ihan tytön itse kehittämä, ei yhtään aikuisen tai kaverin ideoima. 

Myös kolmevuotiaan sanallinen anti hauskuuttaa meitä vanhempia päivittäin. Kerhossa hoitajat kertoivat tytön kertovan vitsejä ja nauravan aikuisten vitseille. Tätä kuulemma harva kolmevuotias taitaa. Välillä hän esittää aika kinkkisiäkin juttuja. Tässä muutama ote:

Äiti, mulla on hyvä idea, syödään iltapalaksi jäätelöä ja karkkia. 

Äiti, mitä sä olisit mieltä siitä, jos ottaisin vielä yhden suklaakeksin? 

Kauniisti ja ovelasti kysytty! Voiko olla antamatta?!

Jos tulee hulluksi, voi syödä ruokaa. 

Joskus mä haluun Thaimaaseen, joskus mä haluun Italiaan, joskus mä haluun piirtää. 

Onko tänään huomenna?

Äiti: Eikö pikkuveljellä palvelu pelaa?
Tyttö: Ei mullakaan palvelu pelaa!
Äiti: Ai, ei palvelu pelaa?
Tyttö: Niin, kun tämä ei ole mikään 15 tähden hotelli. 

Miksi isoäiti tuo meille ruokaa, vaikka säkin äiti osaat tehdä ruokaa?


5. lokakuuta 2014

Herkuttelua

Ihanaa, vihdoin viikon tauon jälkeen vihanneslokeromme on jälleen vihannesten käytössä, eikä rapujen majapaikka. Ne elivät siellä viikon horroksessa. Aina välillä säikähdin ihmeelliseen raapinaan. Ja muutaman kerran meinasin lentää selälleni, kun vahingossa avasin lokeron. 


Viikonloppuna tuli herkuteltua hyvällä ruoalla ruhtinaallisesti. Ensin perjantaina kävimme mieheni kanssa kaksistaan syömässä kolmen ruokalajin illallisen. Sitten lauantaina siskoni oli laittanut parastaan, neljän ruokalajin illallinen: etanoita, rapuja (ne meidän jääkapissa majailleet mieheni pyydystämät ja keittämät), naudan sisäfilettä, uuniperunoita ja herkullisia salaatteja sekä kauraomenapaistosta jäätelön kera. Kyllä oli illalla masu täynnä! 

Ravut kuolevat heti kattilaan jouduttuaan. 

Lähes hummerin kokoinen 



Sunnuntaina pyysimme vielä ystävät rääpimään rapurippeitä. Tällä kertaa jätimme valmistamatta rapusumppuun joutuneen saukon... Hyi olkoon!


4. lokakuuta 2014

Lämmittää

Kaikki keinot käyttöön. Kasa lämmittimiä tytön nivelsärkyjä helpottamaan. Pidämme näitä vain öisin. 


Isoäiti kutoi ekan kerran yli kahteenkymmeneen vuoteen ja sai aikaiseksi villaiset polvenlämmittimet. Muut lämmittimet ovat vanhojen paitojen hihoja tai legginsien lahkeita. Tumput ovat ystäväni (Hand made by Pitsi) tekemät vauvantumput. 


2. lokakuuta 2014

Peräkärryssä


Ostimme kesällä Burleyn Cub -pyöräperäkärryn. Nyt olemme ottaneet sen kunnolla käyttöön. Lapset (3v ja 7kk) viihtyvät kärryssä hyvin. Vähintään kerran viikossa olen käynyt pyöräilemässä ja kerran viikossa juoksulenkillä kärryn kanssa. Työntäessä kärry on yllättävän kevyt, jopa kevyempi kuin Emmaljungan vaunut. Pyörän perässä se puolestaan tuntuu yllättävän raskaalta ja treenistä saa kyllä todella tehokkaan. 



Pitkiä aikoja lapset eivät kerrallaan kärryssä kökötä, maksimissaan puoli tuntia. Mutta esimerkiksi muskarimatka 2x 20 minuuttia pyöräillen on jo varsin tehokas treeni meikäläiselle. 


Pyöräillessä päässä on kypärät, mutta juoksu- tai kävelylenkillä emme ole niitä käyttäneet. 

1. lokakuuta 2014

Ilta päivystyksessä


Meidän kolmevuotias on viimeiset pari viikkoa keinunut enemmän kuin koskaan, istuen, seisten, temppuillen. Ja tekevälle sattuu. Perinteisesti päivän viimeiset kiikut, vauhdit jo pysäytetty. Töms! Tyttö tuli keinusta alas, ottaen kädellä vastaan. Kova kipu ja huuto. Olkaluun alaosan murtuma

Onneksi isi teki lääkäriin eväät mukaan. 

Kävimme Mynkkivuoren Dextrassa, vaikka Jorviin olisi kivenheitto. Kyllä kannatti. 12 euron vuosimaksu tapaturmavakuutuksesta on aika pieni hinta nopeasta ja hyvästä palvelusta silloin kun sattuu. Ilman vakuutusta maksettavaa olisi yksityisellä tullut reilu 200 €. 


Nyt sitten käsi pari viikkoa kantositeessä. Liikuttaa saa kivun sallimissa rajoissa. Yleensä lapsilla nämä kuntoutuvat hyvin ja nopeasti. Kontrollikäyntiä ei kuulemma tarvita, kun murtuma oli niin siisti. Alamme opettelemaan elämää vasenkätisenä. 

Käsi on tässä kovin hassunnäköisessä asennossa... Täytyypä kiinnittää tuohon huomiota.