9. marraskuuta 2014

Isän päivät

Meidän perheen isällä oli tänä viikonloppuna isänpäivän lisäksi myös synttärit. Minua pelkkä ajatus hirvitti, sillä olemme molemmat vanhemmat aika puhki flunssaisten lasten hoidosta. Synttäreitä juhlimme onneksi jo kesällä isommin. Lauantaina söimme lounaan ja kakkukahvit vain sisarusteni kanssa. Isänpäivääkin ajattelimme juhlistaa joskus myöhemmin paremmin, sitten kun voimia on vähän enempi...


Lauantaina isä sai aikaa poikansa kanssa, kun me tytöt kävimme Ti-Ti Nallen joulu-uni -konsertissa Espoon Kulttuuritalolla. Hyvät paikat edessä keskellä teki konsertista lähes täydellisen. 




Sunnuntai-aamun aamupala oli aika vaatimaton: hedelmiä, riisipuuroa ja kahvia. Ihaninta oli tytön kerhossa tekemä kravatti isille, sekä yhteinen kävelylenkki leikkipuistoon, haudalle ja isoäidin luo syömään. 

Tämä kaulassa isi oli koko sunnuntaipäivän. 



Niin kuin varmasti moni muukin äiti ajattelee, niin myös minä: Lasteni isä on maailman paras isä lapsilleni. Olen niin ylpeä ja onnellinen hänestä isyydenkin suhteen. Hän jaksaa leikkiä, ulkoilla ja harrastaa lasten kanssa, tehdä heille ruokaa sekä olla ihan vain tavallisesti läsnä lasten elämässä. Ja tukea minua äitiydessäni. Valitettavasti kaikille lapsille ei ole suotu tätä onnea. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!