Lumi suli

Oli ihanaa, kun lumi tuli! Harmi, ettei siitä riittänyt iloa pidemmäksi aikaa. Lumentulo tuo mukanaan aina myös sen, että pienten on pakko päästä sitä maistelemaan tai oikeastaan ihan syömään. Ei auta, vaikka kuinka sanoo, että se on likaista ja siinä voi olla koiran pissaa, linnun kakkaa, hiekkaa, hiiret ovat kävelleet siinä jne. Onko jollain joku toimiva selitys, miksi sitä ei saa syödä? 

Tein tämän perinteisen: kerroin tytölle, että hän saa välipalaksi lunta. Puhtaalla lautasella se puhdas lumi näytti herkulliselta. Tyttö maistoi. Annettiin sulaa. Ja hyi, kuinka likaista! Lautasen reunat tulivat aivan mustiksi. Lumi otettiin "puhtaasta paikasta" pensaiden juurelta. Sulattamisen jälkeen tämä kelpasi vain kissalle. Saa nähdä kuinka pitkälle tämä muistikuva kantaa...

Oikeasti, eihän se puhdas lumi nyt niin kauhean vaarallista oikeasti ole. Mutta kyllä se matkalla taivaalta maahan aikamoisen saastekerroksen läpi tulee ja maassaolessaan kerryttää sitä vielä lisää. Lunta sulatetaan kuitenkin esim. eräretkillä juomaksi, tosin sitä useimmiten keitetään, jolloin pöpöt kuolee. Korkeintaan syödystä lumesta taitaa saada ripulin. Joka tapauksessa, tällainen lumen sulatus kotona on hyvä tapa edes hetkeksi hillitä lumihimoja.