25. syyskuuta 2015

Sujuvampi arki


Teimme yhdessä lasten kanssa viikkokalenterin, eli lasten lukujärjestyksen, selkeyttämään arkea. Tämä olikin vielä parempi idea, mitä alkuun kuvittelin. 4-vuotias tarkistaa vähän väliä, mikä on tämän tai huomisen päivän yhteinen juttu, mitä odottaa. Toki puuhaamme paljon muutakin, mutta nämä ovat sellaiset sovitut jutut, joissa minä olen aktiivisesti läsnä. Tähän voin myös äitinä helposti vedota: Nyt laitan tiskit yms. sitten muovailemme yhdessä. Toinen toiminta ajoittuu aamupäivään ja toinen iltapäivään. Hoitoavun kohdalla on useampi lappu siksi, että tyttö on valinnut toiveen, jota puuhata yhdessä hoitajan kanssa. 



Tyttö teki perässä oman leikkikalenterin. Siinä on kunkin päivän kohdalla kuva, mitä eläintä milloinkin leikitään.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!


Hikiliikkujaa voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.

22. syyskuuta 2015

Terveelliset sienet

Mahtavaa asua Espoossa alueella, missä luonto on lähellä. Kilometrin päässä kotiovelta on hyvät marja- ja sienimetsät. Olen parina päivänä löytänyt pari kourallista suppilovahveroita. En yleensä löydä metsästä lainkaan sieniä, vaikka seisoisin aivan vieressä. Äidilläni on puolestaan käsittämätön haukan katse. Hän erottaa ruohikolta lähes jokaikisen neliapilan ja metsästä puolestaan pienimmänkin sienen. Välillä se kuulemma häiritseekin, kun tuntuu, ettei metsästä pääse pois noukkimatta jokaista vastaantulevaa sientä. 

Eilisiltana äitini toi parin litran saliin tyttärellemme. Hän söi niistä yli puolet, meille muille jäi vain rippeet. Hienoa, että lapsi tykkää niin kovasti ja uskaltaa ylipäänsä maistaa! Itse en sienistä ole juuri koskaan välittänyt, vaikka joka vuosi niitä kyllä maistan. Yritän parhaani mukaan olla viljelemättä ennakkoluulojani ja inhokkejani lapsille ja tässä sieniasiassa olen onneksi onnistunut. 



Sienet ovat todellista superfoodia muiden metsän antimien tavoin. Ne sisältävät hyvin vähän energiaa, sillä niiden vesipitoisuus on suuri. Sen huomaa hyvin, kun laittaa sienet pannulle. Hetkessä ne uivat vedessään. Rasvaa niissä on minimaalisesti ja hiilihydraattejakin vain ripaus (3-5 grammaa / 100 grammaa sieniä). Proteiiniin suhteellinen osuus taas on suuri, vaikka grammamäärä jääkin melko pieneksi. Nuo proteiinit sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Sienet pitävät hyvin kylläisyyden tunnetta. Lisäksi juuri kanttarelli ja suppilovahvero ovat myös hyviä D-vitamiinin ja ravintokuidun lähteitä. Sienien runsas antioksidanttien määrä puolestaan ehkäisee sairauksilta ja ylläpitää terveyttä (esim. alentavat kolesterolia). 


Kuuluvatko sienet teidän lasten lemppariruokiin?

Hikiliikkujaa voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.

20. syyskuuta 2015

Rusahtanut selkä

Kulunut viikko on ollut melkoinen. Olen aiemmin kertonut kärsiväni thoracic outlet syndroomasta (TOS). Vuoden olen nyt yrittänyt kuntouttaa sitä kotijumpalla ja käynyt epäsäännöllisen säännöllisesti hieronnassa. Terveyskeskuksesta minut ohjattiin vuosi sitten reumatologille. Varmasti ammattitaitoinen lääkäri, mutta välissämme oli kielimuuri. Hän teki omat diagnoosinsa, mutta oireita, jonka vuoksi hakeuduin hoitoon, ei hoidettu. Siispä aloin hoitamaan niitä itse hierojan kanssa. Kun häneltä loppuivat vuoden jälkeen keinot, varasin hänen kehoituksestaan ajan osteopaatille. Tilani on heikentynyt koko ajan ja nyt esimerkiksi parin kilometrin kävely on uuvuttanut. Rankempaa lenkkeilyä tai kuntosalia en ole edes voinut kuvitella. Triathlonin jälkeen olin kaksi viikkoa hyvin kipeä. Viime viikolla parin ikkunan pesun jälkeen lepäsin pari tuntia. Lasten hoitovastuu on siirtynyt niin paljon kuin mahdollista muille. 

Osteopaatti tutki minua hetken. Kaularangan alueella laskimot ja hermot olivat niin jumissa, että veri ei kiertänyt käsissä kunnolla, tietyissä asennoissa ei lainkaan, käsien pulssi oli heikko, kädet väsyivät pienestä, väri ei palautunut ja tunto oli heikentynyt. Lisäksi kaulan alueen lihasten voimantuotto oli vain neljännes toimistotyötä tekevän minimisuosituksista ja kahdeksasosa tavoitearvoista. Osteopaatti rusautteli yhtäkkiä kaularankaani. Pelästyin kovasti sekä ääntä että mahdollisia seurauksia. Olo käsissä ja ylävartalossa vapautui, veri lähti kiertämään. Asentokin muuttui. 

Karmaiseva kuva ennen ja jälkeen osteopaatin rusauttelun. Jokainen varmasti näkee, ettei asento ole voinut olla mukava!

Mutta sitten olo vain paheni. Illan makoilin tuskaisena, seuraavana päivänä hoidin asioita tunnollisesti, muskarista lähtien, vaikken olisi jaksanut. Illalla hiekkalaatikolla ystävät käskivät lähtemään päivystykseen. Menin lasten kanssa äidin luo yöksi, koska mies oli työmatkalla ja pelkäsin omaa tilaani. Sinittelin seuraavaan aamuun. Kunhan saan lapsen kerhoon ja soitan ajan terveyskeskukseen. Sain ajan seuraavalle päivälle, toivoin että jaksan sinne. Isovanhemmatkin tulisivat kohta apuun. Kun he tulivat, soitettiin anopin lääkäriystävät läpi ja heidän kehotuksestaan lähdimme päivystykseen. Ottivat heti sisään. Nopeasti pääsin tutkimuksiin ja kuvauksiin. Mitään hengenvaarallista ei löytynyt, onneksi, mutta tutkimukset jatkunevat syksymmällä. 

Miehen kolmen päivän koulutustyömatka osui vähän huonoon saumaan, tosin ei tässä nyt kovin hyviä päiviä muutenkaan ole ollut. Olin ennakkoon iloinen, että hän saisi syödä siellä rauhassa ja levätä flunssaansa pois aamusta iltaan buukatun ohjelman lomassa. Rennompaa kuitenkin kuin meno kotona. Mutta valitettavasti torstai-illan useamman ruokalajin illallinen vaihtui huoleen vaimosta ja kotitekoiseen makaronilaatikkoon.  

Nyt elämme päivän ja hetken kerrallaan. Onneksi poika oppi pari viikkoa sitten leikkimään hieman itsekseen, eikä ole 24h minussa kiinni. Onneksi isovanhemmat ja siskot ovat tarjonneet apuaan. Ja monet ystävätkin. Onneksi miehen kanssa ei olla kinasteltu, vaan puhallettu yhteen hiileen. Lasten aito ilo ja nauru tuovat paljon voimaa, kiukkukihtaukset olen oppinut hoitamaan maltillisemmin. Kotiäidin lepo ja sairasloma olisi kyllä hitusen helpompaa, jos lapset olisivat hoidossa. 8-10 tuntia yksin lasten kanssa sairaana on pitkä aika. Päivästä toiseen. Vaikka, kuinka olen yrittänyt nähdä asioissa positiivisuutta, kyllä tuntuu, että psyykekin on liian kovilla. Eikä vähiten siksi, että olen valvonut kuukausi tolkulla öitä epämiellyttävien käsien vuoksi, lääkkeiden auttamatta asiaan. 

Koti kuin pommin jäljiltä.
Yritä tässä levätä ja päästää selkä rennoksi.
Myös neuvolassa huomattiin tilanteemme ja nyt saamme perhetyöstä hoitoapua. Käsittämätöntä, miten hienoja palveluita Suomessa onkaan tarjolla! Ihania ihmisiä, matalan kynnyksen palvelua! Tarttukaa hyvät äidit tällaisiin kiinni ajoissa, jos teille niitä tarjotaan! Itselläni oma periksiantamattomuus, luopumisen tuska, häpeä sekä muiden ihmisten ilkeiden kommenttien pelko rajoitti alkuun avun vastaanottamista. Kunnes tajusin, ettei enää ole vaihtoehtoja. Kaikki on tervetullutta. Ja huomasin ihmisten myötämielisen asenteen siihen, että saamme apua. Me vanhemmat kestämme perheemme ja lastemme vuoksi pitkään paineita, olemme sitkeitä ja tunnollisia. Alamme pitää normaaleina olosuhteita, jotka tosiasiassa ovat epänormaalit. Älkää hyvät vanhemmat antako asioiden mennä liian pitkälle! Kuten huomasitte, helpommin sanottu kuin tehty. 

Vielä alkuviikosta kävin metsässä. Mieli tekisi taas, mutta tyydyn ihailemaan ottamiani kuvia. Lapset toivat eilisiltana metsän kotiin puolukoiden merkeissä.

Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen.

Hikiliikkujaa voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.

15. syyskuuta 2015

Tapakasvatusviikko

Täälä viikolla vietetään valtakunnalista tapakasvatusviikkoa. Tässä esimerkiksi, miten opetushallitus kannustaa kouluja osallistumaan tapakasvatusviikkoon. Teemaviikon tavoitteena on kiinnittää huomio hyvien käytöstapojen ja vuorovaikutustaitojen sekä oman toiminnan merkitykseen erilaisissa tilanteissa. Tämän teemaviikon kunniaksi on meidän vanhempienkin hyvä hetki kiinnittää kotona asiaan normaalia enempi huomioita, vaikka tapakasvatus onkin hyvin luonnollinen osa jokapäiväistä arkea.

Tapakasvatus näkyy toisen auttamisessa, huomioimisessa ja kunnioittamisessa. Hyvät tavat välittyvät niin puheessa (esim. kiitos ja anteeksi -sanojen käyttö), sanattomassa viestinnässä (ilmeet ja eleet) sekä todellisissa teoissa. 

Minä ite! Ei saa auttaa, vaikka on kova hinku ulos! Miksi näin ei voisi lähteä, kun pari viikkoa sitten sai mennä?

(Pikku)lapsiperheissä voi kiinnittää normaalia enempi huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:
  • Sanojen anteeksi ja kiitos käyttö
  • pöytätavat (osallistuminen, vuoron odottaminen, kauniisti pyytäminen, kiittäminen)
  • pukemistilanteet esim. aamulla, uloslähtiessä ja vessan yhteydessä (avun pyytäminen ja anto) 
  • tervehtiminen esimerkiksi kerhoon mentäessä tai kaupan kassalla. 
  • juhlajärjestelyissä (käytös ja pöytätavat korostuvat)
#tapakasvatus 

14. syyskuuta 2015

Onni Blogit, Arvonta

Vähän aikaa sitten mainitsin päässeeni Onni Blogit -blogiyhteisöön bloggaajaksi. Mikään ei lukijan osalta blogissani muutu! Blogini oikeaan reunaan vain tuli punainen Onni Blogit -kuvake. Onni Blogit on uusi blogiyhteisö, joka rakentuu arkisista ja aidoista blogeista. Onni Blogeilla on yhteinen Facebook, Twitter ja Instagram-tili, joihin nostetaan päivittäin ja viikottain mielenkiintoisia postauksia. Kaikki bloggaajat toimivat itsenäisesti ja vastaavat oman bloginsa sisällöstä. Onni Blogit toimii tukena, markkinointi “ponnahduslautana” ja mahdollisesti yhteistyökumppaneiden haussa apuna.



Tarkkasilmäiset ehkä huomasivat, että Hikiliikkuja oli alkuun lifestyle-kategorian alla, mutta minusta perhe kuvastaa blogiani paremmin. Jotenkin näen koko lifestylen liian hienostuneena omalle minälleni. Ehkä olen vähän outo, vaikka liikunta ja terveelliset elämäntavat ovatkin perheemme elämäntapa!?

Kannattaa käydä tutustumassa muihin Onni Bloggaajiin ja blogeihin. Onni Blogien Facebook -sivuilla on käynnissä myös arvonta, jossa voi voittaa kauniit korvakorut. Käykäähän osallistumassa arvontaan tykkäämällä Onni Blogien Facebook -sivuista!