27. helmikuuta 2016

Lomalla viimeinkin...

...voin ottaa iisimmin. Vai mitenkäs meni? 


Olin lasten ja isoäidin kanssa "lomalla" pari yötä. Tai taisi saada mieheni lomaa, kun me emme olleet kotona ja hän sai työpäivien jälkeen urheilla ja tavata ystäviään kerrankin ihan rauhassa ja nukkua yönsä hyvin. Ja sen hänelle kyllä soin mielihyvin! Melko hektistä on arkemme viime aikoina ollut. Yöt ovat puolestaan olleet yhtä hulabaloota, kun sänkymme kuhisee vierailevista pikkuisista tarpeineen. 


Maisemanvaihdos on välillä ihan mukavaa, vaikka pikkulapsiperheessä samat metkut jatkuvat lomallakin tai oikeastaan moni asia jopa vaikeutuu ja loman jälkeen korjaillaan palettia oma aikansa normaaliin arkeen. Lapsiperheen lomaillessa mukaan pakattava tavatapaljous ahdistaa minua kerta toisensa jälkeen. Tällä kertaa unohdin esimerkiksi potan, eikä sellaista saatu lainaan. Juuri suht hyvin kuivaksi oppineen 2-vuotiaan kanssa aloittanemme puuhat kotona "alusta"... Pöpöfriikille lasten kanssa lomailu antaa myös oman aspektinsa. Pienten on tutkittava, koluttava ja kosketeltava joka paikka. Ruoka on erilaista ja se ei välttämättä maistu, kuten äidin tekemä. Lomalla minua ehkä eniten harmittaa se, että mahdollisuuksia olisi touhuta vaikka mitä, mutta kaikkea ei vain ehdi. Onko pienten lasten kanssa mitään järkeä poistua kotoa? 


Jos lähtee reissuun ajatuksella, että saa itse rentoutua tai juoda teensä harmonisen rauhassa, tulee taatusti pettymään. 20 minuutin päivittäinen kuntosali lasten leikkien lomassa sekä valmis aamiaispöytä toi minulle loman tunteen. Aamiaispöytä kuulostaa kovin ihanalle, mutta se sisälsi vakiojutut: "äiti, mulla on pissahätä", "äiti nyt mulla on kakkahätä" ja kaatunut mehulasi. Niin, lomalla otan siinä määrin ainakin iisimmin, että silloin ruokailu on erilaista. Aamupalalla saa mehua ja jälkkäriksi keksiä. Loman tunteen toi sekin että lapsilla oli mukavaa, kinasteluiden ohella tietenkin, ja he toivovat että tullaan joskus toistekin. 


Hotellien pitkät käytävät tuovat juoksuspurttien lomassa sellaista iloa, että itseäkin naurattaa. Lapset ovat myös kovin vähään tyytyväiset. Jumppasaliin rakennettu temppurata tai pihan erilainen leikkipaikka voi tuottaa suuremman elämyksen kuin joku kallis toinen kokemus. Ihan kuin aamuinen mehulasi maidon sijaan. Tämä on vaihtelua arkeen! Loma on vaihtelua arkeen, sitä opetan lapsillekin. 



Isoäiti oli välillä ihan päästä pyörällä. Kuinka lapsilla voikin riittää aamusta iltaan niin kovasti virtaa. Hetkeäkään ei ehdi hengähtää. Kuulemma parissakymmenessä vuodessa sen tohinan ja touhun unohtaa. 



Reissun jälkeen omat lelut ovat ihan parhaita, suoli oli on tukossa arjesta poikkeavasta ruoasta ja pyykkikone jyllää ahkeraan. Lyhyeltäkin lomalta toipuminen vie aikansa...

Olimme kahden yön lomalla Petäys Resortissa ja teimme päiväretken Aulangon kylpylään. Hintaa koko reissulle (2 aikuista ja 2 lasta) öineen, ruokailuineen ja uinteineen tuli 250 €. Halvallakin voi siis yhä matkustaa. Isossa hotellissa oli lisäksemme vain kaksi muuta perhettä. Mukavan rauhassa saimme hiihtolomaviikosta huolimatta siis lomailla.

17. helmikuuta 2016

Lumiukkosynttärit

Meillä juhlittiin viikonloppuna 2-vuotiasta lumiukkoteemalla. Sopivasti viikonloppuna satoi maahan lunta, jotta saimme pihallekin lumiukon juhlimaan kanssamme. Ystävänpäivän viikonloppu oli mitä mahtavin hetki kestitä paljon ystäviä.



• marenkipavlova
• sitruunamuffinsit
• sydänsuolaiset (voitaikinan välissä aurinkokuivattutomaatti yrttilevitettä ja kinkkua)
• karjalanpiirakat
• dippivihanneksia 
• poppareita
• muumikeksejä 






11. helmikuuta 2016

112-päivä


Tänään 11.helmikuuta vietetään valtakunnallista ja eurooppalaista hätänumeropäivää. Eilen tyttö piirsi sattumalta hienon paloauton. Tänään kävimme heti aamusta pojan kanssa katsomassa paloautoja. Tai oikeastaan tämäkin aamu alkoi Ti-Ti Nallen turvallisuus -DVD:llä, joka on juuri nyt lasten suurin suosikki. Paljon tietoa myös aikuisille. 


Kannattaa googlettaa oman alueen 112-päivän tarjontaa!

10. helmikuuta 2016

Ystävänpäiväaskartelua


Askartelimme tänään lasten kanssa lasten ystäville ystävänpäiväkortit. Kissan nenä on tummaa suklaata (kääk, en pidä lasten lahjomisesta namilla, mutta nyt tein poikkeuksen). Kortin toisella puolen on lyhyt tervehdys. 

Meidän viikko menee paljolti muutoinkin juhlavalmisteluissa. Viikonloppuna juhlimme pariin otteeseen pikkumiehen 2-vuotissyntymäpäiviä. Jo viime viikonloppuna juhlimme niitä kertaalleen. Poika toivoi syntymäpäiviensä teemaksi lumiukkoa. Niinpä vesisateesta huolimatta meillä juhlitaan talvisissa tunnelmissa. Tämä kuva viime viikonlopulta.